Muita melontalajeja
Jos rodeomelonta kuulostaa liian vauhdikkaalta ja vaaralliselta, niin ei hätää, jokaiselle löytyy sopiva melontalaji. Virtaavasta vedestä pitäville, kilpailuhenkisille melojille voi suositella slalomia tai WWR:ia eli koskisyöksyä. Rauhallisemmista vesistä pitäville on kilpailulajeista tarjolla järvillä melottava maraton ja ratamelonta. Jos kilpailu ei kiinnosta, voi harrastaa retkimelontaa. Joukkueurheilua kaipaaville suosittelemme kanoottipooloa. Tietenkin kaikkia melontalajeja voi harrastaa myös kuntoilumielessä!Slalom ja WWR
Slalomissa käytetään pitkiä, litteitä ja ketteriä kajakkeja. Ja kuten nimestä voi päätellä tarkoituksena on kiertää koskeen asetetut portit kosketuksitta ja mahdollisimman nopeasti. Portteja on kahta tyyppiä, vihreitä myötävirtaportteja ja punaisia vastavirtaportteja. Suomalaiset slalom-melojat ovat viime aikoina parantaneet sijoituksiaan kansainvälisissä kisoissa ja menestystä odotellaan.
WWR-kisoissa lasketaan pitkillä, kapeilla ja korkeilla kajakeilla ennalta määrätty koskipätkä ylhäältä alas kelloa vastaan. Lajin harrastus on Suomessa tällä hetkellä aika vähäistä.
Ratamelonta ja maraton
Ratamelonta tapahtuu pääasiassa järvellä poijuilla merkityillä suorilla radoilla. Jos melontaa vertaisi yleisurheiluun, niin ratamelonta vastaisi kenttäjuoksulajeja. Matkatkojen pituudet vaihtelevat sprintin 200m:stä pitkään 2000m:in kisaan. Kilpakajakki on pitkä ja kiikkerä, johtuen pohjan terävästä v-muodosta. Kanootti kääntyy ainoastaan peräsimen avulla. Tunnetuin suomalainen ratameloja on ehdottomasti Olympiavoittaja Mikko Kolehmainen.
Maraton-melonta vastaa maratonjuoksua, eli matkat ovat huomattavasti pidemmät kuin ratamelonnassa ja reitti on vaihtelevampi. Maratonkajakit eivät juuri poikkea kilpakanooteista. Joissakin erikoispitkissä jokimaratoneissa, kuten Arctic Canoe Race eli ACR:ssä on myös sarjat wwr-kajakeilla meloville. Maraton-melonnalla on suomessa pieni, mutta vakiintunut kilpailuihin osallistuva harrastajakunta. Kuntoilijoita kyllä sitäkin enemmän.
Kanoottipoolo
Kanoottipoolo on melonnan joukkueurheilumuoto. Se on peli, jota pelataan ketterillä, pyöreäpäisillä kajakeilla. Pelaajien on käytettävä ristikollisia kypäriä ja pelastusliivejä. Meloissa ei saa olla metallireunoja, jotka voivat satuttaa vastustajaa.
Pelikenttänä on suomen oloissa tavallisimmin uima-allas tai kesällä järvestä naruin rajattu kenttä. Kentän molemmissa päissä 2m korkeudella on jääkiekkomaalia muistuttava maali. Viisi-henkiset joukkueet sitten yrittävät saada keltaisen vesipallon vastustajan maalivahdin melan ohi maaliin. Palloa hallitsevan pelaajan saa tönäistä kumoon, joten eskimokäännös kannattaa opetella!
Retkimelonta
Rauhallisin melontamuoto on retkimelonta. Retkikajakit ovat pitkiä, suuntavakaita ja verraten nopeita. Retkikajakissa on yleensä tiiviit lastiluukut, joten retkellä tarvittavat tavarat kulkevat helposti mukana.
Aloittelevan melojan ensikosketus lajiin tapahtuu tavallisesti retkikajakissa järvellä. Melontatekniikka on helppo oppia näillä kajakeilla ja melonnan makuun pääsee heti.
Retkimelonnaksi lasketaan kaikki mökkirannasta tehtävästä ympäristön tutkimisesta aina Suomenlahden ylitykseen. Suurin osa Suomen melonnan harrastajista on retkimelojia. Kesällä järjestetään paljon erilaisia melontatapahtumia ympäri suomea. Suurin näistä on retkimelontaviesti SuomiMeloo. Myös muissa tapahtumissa on usein retkisarja.